Maaopas · Malta

Yksi sentti yli 35:n tai yksi matka puuttumassa, ja koko korvaus on luontoisetu

Maltan sääntö poistaa kilometrikorvauksen arvon vain silloin, kun jokainen sen ehdoista täyttyy. Yhden pettäessä veronalaista ei ole ylimenevä osa — vaan koko summa.

Yläraja, ei korvaustaso

0,35 € kilometriltä ei ole oikeus mihinkään eikä luku, joka kenenkään olisi pakko maksaa. Se on enimmäismäärä, johon asti työntekijän oman auton työkäytöstä maksettu kilometrikohtainen korvaus jää luontoisetukohtelun ulkopuolelle — luontoisetusääntöjen eli Fringe Benefits Rulesin, S.L. 123.55, nojalla. Luku on ollut sama 1. tammikuuta 2008 alkaen, jolloin Legal Notice 409 of 2007 korvasi säännössä 18(5)(b) sanat "15 cents" sanoilla "35 cents".

Se, mitä rajan yläpuolella tapahtuu, on tässä asiassa se osa, joka kannattaa saada oikein.

Kolme ehtoa, ja ne pätevät yhdessä

Sääntö 18(1) arvostaa korvauksen määrään "the total amount so paid", siis koko maksettuun summaan. Sääntö 18(5) poistaa tuon arvon — katsoo sen arvottomaksi — vain silloin, kun kaikki seuraavat täyttyvät:

• Ajo on työkäyttöä
• Korvaus on "made by reference to the distance actually covered at a rate not exceeding 35 cents per kilometre", siis maksettu tosiasiallisesti ajetun matkan perusteella enintään 35 sentin kilometrikohtaisella korvauksella
• "the employer has logged the details to which any such reimbursement refers, including the purpose, destination and distance of each journey" — työnantaja on kirjannut korvausta koskevat tiedot, mukaan lukien jokaisen matkan tarkoituksen, määränpään ja pituuden

Malta Tax and Customs Administrationin omissa ohjeissa seuraus sanotaan yhtä monella sanalla: "If any one of these conditions is not met, the full reimbursement value will be considered as a fringe benefit." — jos yksikin näistä ehdoista jää täyttymättä, koko korvauksen arvoa pidetään luontoisetuna.

Ei ylimenevää osaa. Yksi sentti yli 35:n tai yksi matka puuttumassa ajopäiväkirjasta, ja koko maksu on veronalainen — arvostettuna auton korvaussääntöjen mukaan aivan kuin ehdot eivät olisi koskaan täyttyneet. Reuna on poikkeuksellisen terävä, ja se leikkaa yhtä herkästi kirjanpidosta kuin korvaustasosta.

Sääntö 47(1) antaa noille ohjeille saman vaikutuksen kuin itse säännöillä, joten "pelkkää ohjeistusta" ei ole tarjolla luentatapana.

Milloin tahansa heti saatavilla

Ohjeet lisäävät säännön kolmeen ehtoon neljännen: ajopäiväkirjan on oltava tarkastusta varten "readily available at any time", siis milloin tahansa heti saatavilla. Se on vaatimus tietojen saatavuudesta eikä niiden sisällöstä — omituinen ehto epäonnistua, ja helppo, jos kirjanpito on kansiossa, jota joltakulta pitää erikseen pyytää.

Mikä ei ole "vehicle"

Sääntö 8 määrittelee ajoneuvon (vehicle) näin: "any mechanically propelled vehicle constructed or adapted as a means of transport for individuals" — mikä tahansa konevoimalla kulkeva ajoneuvo, joka on rakennettu tai muunnettu henkilöiden kuljetusvälineeksi — ja poistaa sitten määritelmästä viisi asiaa: yli 3 500 kg:n ajoneuvon, moottoripyörän, vaikeasti vammaiselle henkilölle erityisesti rakennetun tai muunnetun ajoneuvon, pakettiauton (van) ja kaiken muun, minkä Commissioner erikseen määrää.

Kaksi seurausta, jotka osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Säännön 18(5) 35 sentin suojasatama koskee vehicle-ajoneuvoa, joten työntekijän oman pakettiauton tai moottoripyörän kilometrikorvauksella ei ole sellaista lainkaan — säännön 45(1) oletussääntö arvostaa rahasuorituksen määrään "the amount so paid", siis maksettuun summaan. Työnantajan puolella taas sääntö 16 katsoo näiden samojen luokkien yksityiskäytön arvottomaksi.

Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ei ole kilometrikohtaista lukua missään

Todettu tyhjentävästi: kilometre, kilometer, mileage, per km, cents per ja motor vehicle antavat nolla osumaa koko Income Tax Actissa. Ja ohjeet sulkevat oven sanatarkasti: luontoissuoritukset yksityiselle elinkeinonharjoittajalle ovat veronalaisia, mutta "the manner in which they are to be valued and accounted for is not regulated by the Fringe Benefits Rules." — tapaa, jolla ne arvostetaan ja kirjataan, ei säännellä Fringe Benefits Rulesissa.

Jäljelle jää art. 14(1):n mukainen todellinen kustannus ja viiden vuoden tasapoisto (wear and tear).

Kuusi vuotta, yhdeksän vuotta ja seuraamus, joka ei ole sakko

Kuusi vuotta työnantajan ajopäiväkirjalle, ja se on kovaa lakia eikä ohjeistusta — S.L. 123.55 sääntö 48(3): "All records referred to in this rule and all supporting documents… shall be kept for a period of not less than 6 years", ja sääntö 48(2)(a) tuo säännön 18(5)(c) ajopäiväkirjan sen piiriin.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja säilyttää omat tositteensa yhdeksän vuotta, ja aika lasketaan liiketoimikohtaisesti, ei vuosittain — ITMA art. 19(5), "after the completion of the transactions, acts or operations to which they relate." Malta vaatii siis tositteita neljä vuotta pidempään kuin se voi niiden perusteella verottaa, sillä verotus vanhenee viidessä vuodessa.

Eikä seuraamus ole rahaa. Art. 31(5):n lisäyksen mukaan se, joka ilman hyväksyttävää syytä jättää esittämättä tositteet kolmenkymmenen päivän kuluessa kirjallisesta kehotuksesta, "shall not be allowed to produce such records… before the Administrative Review Tribunal or in any Court of law." — hän ei saa esittää niitä Administrative Review Tribunalissa eikä missään tuomioistuimessa.

Myöhässä esitetty ajopäiväkirja ei ole myöhässä. Se on käyttökelvoton.

Miksi sovellus eikä vihko

Mikään edellä sanottu ei edellytä ohjelmistoa; kolme tietoa matkaa kohden ei ole vaativa luettelo. Ohjelmisto muuttaa sen, mitä yhdestä aukosta seuraa — ja Malta on maa, jossa yhden aukon seuraus ei ole aukon kokoinen.

Puuttumaan jäävä tieto ei ole koskaan matkan pituus. Se on matka, jota kukaan ei kirjannut, koska se oli lyhyt, ja kahdeksan kuukauden takaisen käynnin tarkoitus — ja kumpi tahansa niistä saattaa tämän säännön nojalla koko vuoden korvaukset veronalaisiksi sen sijaan, että se pienentäisi niitä.

DriveHub tallentaa jokaisen ajon taustalla ja kysyy jälkikäteen, mitkä olivat työajoja, joten matka on kirjanpidossa riippumatta siitä, muistiko kukaan sitä ajon hetkellä. Raporttiin tulostuvat jokaiselta riviltä kaikki kolme säädettyä tietoa — tarkoitus omin sanoin, määränpää ja matkan pituus — ja tunnistetiedoissa nimetään työntekijä, jonka ajopäiväkirjasta on kyse.

Kiinteä rahallinen autokorvaus on aivan eri asia, eikä mikään edellä sanotusta koske sitä: kilometrikohtaisen maksun sijasta maksettu kiinteä summa on veronalainen luontoisetuna määrästä, joka on korvaus vähennettynä 50 %:lla, enintään 1 170 € vuodessa, ja se lasketaan yhteen eri työnantajien kesken. Se ei ole kilometrikorvaus, eikä ajopäiväkirja auta siinä.

Tällä sivulla kerrotaan, mitä säännöt itse sanovat, ja sääntö mainitaan nimeltä, jotta voit tarkistaa sen. Tämä ei ole veroneuvontaa. Sivu ei voi ottaa huomioon tilannettasi. Kun rahasta on kyse, kysy kirjanpitäjältäsi — ja ota ajopäiväkirja mukaan.