DriveHub
FI
Lataa iPhoneen

Artikkelit / Maaopas

Maaopas · Yhdysvallat

IRS ei vaadi ajon hetkellä pidettyä ajopäiväkirjaa — se vaatii vuoden kokonaismailimäärän

Mitä "adequate records" tarkoittaa

Publication 463 pyytää kahta eri asiaa, ja vain toinen niistä on matkakohtainen.

Matkakohtaisesti: päivämäärä, määränpää, työajon mailit ja ajon työperuste.

Vuosikohtaisesti: Table 5-1:n Transportation-rivi sanatarkasti — "the cost of the car and any improvements, the date you started using it for business, the mileage for each business use, and the total miles for the year."

Juuri viimeinen kohta jää ihmisiltä pois, ja juuri siitä koko vähennys riippuu: työkäytön osuus on työajon mailit jaettuna kaikilla ajetuilla maileilla, ja työajojen luettelo antaa vain osoittajan.

Samanaikaisuus ei ole mittapuu

26 CFR § 1.274-5T(c)(1): "A contemporaneous log is not required, but a record … made at or near the time of the expenditure or use … has a high degree of credibility."

Ja kohta (c)(2)(ii)(A) sanoo suoraan, että "a log maintained on a weekly basis, which accounts for use during the week, shall be considered a record made at or near the time of such use." Publication 463 sanoo sen yhtä selvästi: "You don't need to write down the elements of every expense on the day of the expense."

Mittapuu on siis at or near the time eli ajon hetkellä tai sen lähellä, ja viikoittain pidetty ajopäiväkirja täyttää sen. Ohje, joka vaatii merkinnän samana päivänä, esittää vaatimuksena juuri sen asian, jonka säädös nimenomaisesti kiistää.

IRS hyväksyy myös tietokoneella pidetyn kirjanpidon ilman varauksia: "if you prepare a record on a computer, it is considered an adequate record."

Mittarilukemaa ei pyydetä, ja se on silti paras tie vuoden kokonaismäärään

Sana odometer esiintyy koko Publication 463:ssa täsmälleen kerran — taulukossa Table 5-2, otsikon "THIS IS NOT AN OFFICIAL INTERNAL REVENUE FORM" alla.

Tämä kannattaa sanoa ääneen, koska väite "IRS vaatii mittarilukemat" on laajalti liikkeellä, eikä se ole julkaisussa. Mittarilukeman lukeminen vuoden ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä on yhä pätevä tapa päästä vuoden kokonaismäärään, ja parempi kuin kirjattujen matkojen laskeminen yhteen — se on mittaus eikä mittausten kertymä. Se on menetelmä, ei sääntö.

Vuosi 2026 on kahden korvausluvun vuosi

Notice 2026-10 § 3 asetti luvuksi 72,5 senttiä. Announcement 2026-11 korotti sen 13. heinäkuuta 2026 76 senttiin "on or after July 1, 2026", ja aiempi luku jää voimaan "before July 1, 2026".

Yksi vuosi, kaksi lukua, raja 1. heinäkuuta — joten yksi ainoa koko vuodelle sovellettu luku on puolen vuoden osalta väärä, yhteen suuntaan.

Palkansaajan vähennys on poissa; kulukorvaus ei ole

Notice 2026-10 § 3: OBBBA teki pysyväksi kaikkien miscellaneous itemized deduction -vähennysten epäämisen, "Thus, the business standard mileage rate provided in this notice cannot be used to claim an itemized deduction for unreimbursed employee travel expenses." Keskeytys on IRC § 67(h), ja siitä on rajattuja poikkeuksia: reserviläiset, palkkioperusteiset osavaltion ja paikallishallinnon luottamushenkilöt, tietyt esiintyvät taiteilijat, kelpoisuusehdot täyttävät opettajat sekä vammaan liittyvät työkulut.

Voimaan jää — ja juuri sitä useimmat todella tarvitsevat — accountable plan, työnantajan kulukorvausjärjestely. Rev. Proc. 2019-46 § 7.01(1) katsoo selvitetyksi "the lesser of the amount paid under the mileage allowance or the business standard mileage rate multiplied by the number of substantiated business miles." Korvausluku pätee siis yhä; asiakirja on vain kulukorvausvaatimus eikä vähennys.

Työnantajan antamaa autoa ajavalla ei ole lainkaan omaa mailikohtaista lukua — Pub. 463: "If you use a vehicle provided by your employer for business purposes, you can deduct your actual unreimbursed car expenses. You can't use the standard mileage rate."

Kahdeksan osavaltiota tekee korvauksesta pakollisen — ei kolme

Korvausluku on liittovaltion ja kirjanpitovaatimukset ovat liittovaltion, mutta se, onko työnantajan ylipäätään maksettava, ratkeaa osavaltion lain mukaan. Viisi osavaltiota määrää korvattavaksi sen, mitä työ työntekijälle maksaa: California (Lab. Code § 2802(a)), Illinois (820 ILCS 115/9.5(a)), Montana (MCA 39-2-701), North Dakota (NDCC 34-02-01) ja South Dakota (SDCL 60-2-1). Massachusetts päätyy samaan matka-aikaa koskevan sääntönsä kautta, 454 CMR 27.04(4)(b) ja (d) — (b) koskee lähettämistä muualle kuin tavanomaiseen työpaikkaan, (d) paikasta toiseen siirtymistä työpäivän aikana. New Hampshire (RSA 275:57, I) ja Iowa (§ 91A.3(6)) ovat heikompia: ne asettavat 30 päivän määräajan kululle, jota työnantaja on pyytänyt tai jonka se on hyväksynyt, eli kyse on maksamisen määräajasta eikä velvollisuudesta hyväksyä kulua.

Yksikään kahdeksasta ei määrää korvauksen suuruutta, ja useimmat työnantajat käyttävät IRS:n lukua.

Siellä missä mikään niistä ei päde, jäljellä ei ole tyhjyys vaan liittovaltion vähimmäistaso: 29 CFR 531.35 edellyttää, että palkka päätyy työntekijälle "free and clear", ja pitää työnantajan vaatimaa kulua rikkomuksena "in any workweek when the cost … cuts into the minimum or overtime wages". Auto on juuri sen muotoinen kulu, ja se mitataan samalla ajopäiväkirjalla.

Näissä osavaltioissa muuttuu asemasi, ei laskutoimituksesi: korvaamaton työajon maili on saatava työnantajalta eikä vain vähennys, jota et enää voi tehdä — ja ajopäiväkirja on sen näyttö.

Kuinka kauan se säilytetään — lukua ei ole

26 CFR § 1.6001-1(e) edellyttää, että kirjanpito säilytetään "so long as the contents thereof may become material in the administration of any internal revenue law". IRC § 6001 ei aseta mitään määräaikaa.

Käytännössä alaraja on IRC § 6501:n mukainen verotuksen määräämisaika — kolme vuotta ilmoituksen jättämisestä, kuusi jos bruttotulosta jäi ilmoittamatta yli 25 %, ja rajaton, jos ilmoitus on petollinen tai se on jätetty kokonaan antamatta. Ajopäiväkirja elää kuitenkin ne kaikki kolme yli: Pub. 463 vaatii työkäyttöä koskevan selvityksen "for each year of the recovery period", ja auto on 5-year MACRS -omaisuutta, joka poistetaan kuuden kalenterivuoden aikana. Poistoja tekevän ilmoittajan ajopäiväkirja on siis kuusi plus kolme -ketjussa.

Työntekijät, jotka luovuttavat selvityksen työnantajalle ja saavat korvauksen, "generally don't have to keep copies", ja 26 CFR § 1.274-5T(e) siirtää velvollisuuden työnantajalle — poikkeuksin, joihin kuuluvat nonaccountable plan ja korvausta suuremman määrän vaatiminen.

Mitä laiminlyönti maksaa

Ei seuraamusmaksua. IRC § 274(d):n mukaan vähennystä ei yksinkertaisesti ole olemassa ilman selvitystä.

Miksi sovellus eikä vihko

Mikään edellä sanottu ei edellytä ohjelmistoa, ja säädös hyväksyy nimenomaisesti viikoittain muistin varassa kirjatun ajopäiväkirjan. Ohjelmisto muuttaa nimittäjän. Työajot tulevat kirjatuiksi, koska joku aikoo vaatia niistä korvausta; kokonaismailit eivät tule, ja kokonaismailit ovat toinen puoli siitä murtoluvusta, jolla koko vähennys lasketaan.

DriveHub tallentaa jokaisen ajon taustalla — sekä työ- että yksityisajot — ja kysyy jälkikäteen, kumpia ne olivat, joten vuoden kokonaismäärä on mitattu eikä arvioitu. Raporttiin tulostuvat päivämäärä, määränpää, ajon työperuste omin sanoin ja matkakohtaiset mailit sekä vuoden ensimmäinen ja viimeinen mittarilukema omana lohkonaan — juuri niin se päätyy kokonaismäärään. Matka, joka osui ennen 1. heinäkuuta 2026 tai sen jälkeen, hinnoitellaan sen vuodenpuoliskon korvausluvulla.

Tällä sivulla kerrotaan, mitä Publication 463 ja säädökset sanovat, ja ne mainitaan nimeltä, jotta voit tarkistaa ne. Tämä ei ole veroneuvontaa. Sivu ei voi ottaa huomioon tilannettasi. Kun rahasta on kyse, kysy veroasiantuntijaltasi — ja ota ajopäiväkirja mukaan.

Koko sääntö lähteineen: Yhdysvallat: ajopäiväkirjan vaatimukset.